Ensimmäiset nimettömät

Ensimmäiset nimettömät

Tässä ne ovat ensimmäiset tekemäni nimettömät.

Tein ne vuonna 2014 joululahjaksi siskolleni ja hänen avopuolisolleen. (Pahoittelen kuvan laatua.)

Ne valmistuivat seuraavasti:

Olin tullut kotiin Kainuuseen joulua viettämään pari päivää aikaisemmin ennen jouluaattoa Jyväskylästä, jossa silloin opiskelin. Olen monena vuonna tehnyt itse joululahjoja sukulaisille ja ystäville ja nyt olin vihdoin päättänyt, että nyt teen ensimmäiset alkkarit. Päätin, että tulkoon niistä tiimialkkarit eli tein molempien alushousut samasta kankaasta. Kankaan olin ostanut näitä alushousuja varten jo vuosi tai pari sitten Eurokankaan palalaarista ja se oli kukkakuvioinen puuvillatrikookangas. Vaihtoehtona oli myös viskoosinen ruskea ornamenttikangas, mutta mielestäni tuo kukkakuvio sopi paremmin siskon ja hänen avopuolisonsa sielun maailmaan.

Jos en ihan väärin muista, niin aloitin projektin 23.12 illalla. Olen yleensä ollut… mitenköhän tämän sanoisi niin, että en pelästyttäisi tulevaisuuden työnantajia… kehittyvää sorttia aikataulujen suunnittelijana, mutta siihen oli varmasti monia itsestä riippumattomia syitä, miksi tilanne johti siihen, että aloitin projektin vähän tiukalla aikataululla. Mutta itseni tuntien luulen, että suurin syy oli optimismi. Mikä tässä nyt pieleen voisi mennä?

Kaavat minulla oli kuitenkin valmiina. Naisten alushousujen kaavat olin kloonannut hyvin istuvista omistani ja olin ostanut kaupasta alennuskorista halvimmat alushousut, joiden malli oli helppo ja omaa silmää miellyttävä. Miesten alushousut purin vain osiin ja ladoin kankaalle leikkaamista varten.

Naisten alushousujen tekemisessä ei ollut oletettavasti juurikaan ongelmia. Haarakiilan ompelussa piti vähän miettiä, että missä järjestyksessä sen tekisin, etten joudu useaan otteeseen ompelemaan samasta kohdasta, että saumasta ei tulisi liian paksua. Ompelin kaiken äitin saumurilla, paitsi pitsit. Ajattelin ommella pitsit, kun olen saanut myös miesten alushousut samaan tilanteeseen.

Mummo tuli kyläilemään, kun olin keskivaiheilla luomusteni valmistusta, ja kysyi: “Kai sinä teet noita ensi vuoden jouluksi?” “Eiku nyt huomiseksi!” vastasin, enkä sanonut ääneen sitä, mitä todella ajattelin. Enkä aio sanoa nytkään.

Miesten alushousutkin piti olla melko easy peasy lemon squeezy, siinä ei kuitenkaan ole mitään erityisen hankalaa, enemmän vain koottavia osia. Kun olin saanut osat kasaan ja jäljellä oli lahkeiden huolittelu ja kuminauhakujan ompelu, huomasin aivan painajaismaisen ongelman: LAHKEET OLIVAT ERI KOKOISET!!! Pakotin pikkuveljeni sovittamaan alushousuja ja epätoivoisesti toivoin, että ehkä toinen lahje on vain liian iso, jolloin kaventaminen olisi pienellä vaivalla tehtävissä. Pikkuveli kuitenkin artikuloi ääneen faktan, jonka pieni sisäinen realistinikin tiesi: “Ei tuu mahtumaan.” Ei. Ei. EI…

En muista, itkinkö vai nauroinko, mutta ehkä se oli jotain siltä väliltä tai molempia. Arvelen, että olin dramaattisen epätoivoinen n. 10 minuutin ajan, koska niin yleensä käy minulle vastoinkäymisen kohdatessani, mutta sitten skarppasin. Nyt ei pidä vaipua epätoivoon. Nyt pitää ajatella ratkaisukeskeisesti. Kello alkoi lähennellä jo yhtätoista ja aikani mittailtuani keksin, että kiilahan siihen haaran kohtaan pitää laittaa, että saisin levennettyä lahjetta. Mutta jos pistän kiilan vain pienempää lahkeeseen, tulee alushousuista epäsymmetriset ja hölmön näköiset. Niinpä päätin laittaa kiilan myös lahkeeseen, jossa ei ollut mitään vikaa, symmetrian takia. Valitettavasti minulla ei ole valokuvaa tästä patentistani, joten yritän demonstroida keksintöäni alla olevalla piirroksella:

Puoleen yöhön mennessä olin saanut asennettua kiilat onnistuneesti. SELVISIN! Väsyneenä, mutta hyvillä mielin jätin nauhakujan ompelun ja viimeistelyt aattopäivään, vaikka salaa toivoinkin, että tonttu olisi ne nukkuessani yön aikana ommellut.

Aattopäivä tuppaa olemaan täynnä valmisteluja ja rituaaleja, joten yritin viimeistellä alushousuja joka välissä, missä pystyin. Lopulta kävi kuitenkin niin, että sisko ja avopuoliso istuskelivat toisessa huoneessa samalla, kun minä toisessa huoneessa ompelin pitsejä alkkareihin. Ompelin naisten alushousuihin pitsit vyötäröön ja lahkeisiin ja kaikkiin eri väriset. Miesten alushousuihin ompelin myös lahkeisiin pienet punaiset pitsit. Eli sellaiset miehekkäät pitsit. Käytin molemmissa elastisia pitsejä. Sitten vaan lahjat pakettiin ja ruokapöytään!

Lahjojen vastaanottajat näyttivät tyytyväisiltä lahjoihinsa tai sitten olin vain itse niin innoissani antamistani alkkareista, että en enää muista, mitä se tilanne todellisuudessa meni. ;)

Jälkiviisastelua

Kohtasin siis ongelmia erityisesti miesten alushousujen tekovaiheessa ja analyyttisena ihmisenä pohdin, mistä ne oikein johtuivat. Keksin vaihtoehtoisia selityksiä:

1. En tarkistanut kaava-alkkareiden purkamisen jälkeen, että olivatko kaikki osat symmetrisiä keskenään, joten voi olla, että leikkasin ne epäsymmetrisesti osiin. Virhe.
2. Koska kyseessä olivat halpis-alushousut, joita käytin kaavana, eivät ne todennäköisesti olleet laadukkaat, joten on mahdollista, että saumat kiersivät jo valmiiksi niissä.
3. En muista enää, miten tarkka olin langan suunnan suhteen leikatessa, joten voi olla, että osa ongelmista johtui tästä, tosin en pidä tätä todennäköisenä vaihtoehtona. Vaikka langan suunta olisi ihan päin sitä itseään, ei se voi vaikuttaa niin paljon lahkeiden koko eroon. Joten uskon, että virhe tapahtui jo leikkausvaiheessa.

Note to myself:

• Tee paperiset kaavat, äläkä oikaise ottamalla suoraan vaatteesta kaavoja.

Tiede on luonteeltaan itseään korjaavaa, niin myös minäkin.