Villasukkien huovutusyrityksiä pesukoneessa

Viime viikolla yritin huovuttaa pesukoneessa huopuvasta langasta tekemiäni villasukkia ja tässä on raportti tuloksista.

Olin hamstrannut lankavarastoihini ruskean kirjavaa Novitan Joki-lankaa Anttilan (RIP) loppuunmyynnistä, josta olin ajattellut tehdä Kalastajan vaimon kirjan ohjeiden mukaisen Skappel-neuleen. Mutta kuten parin viikon takaisesti kirjoituksestani voi päätellä, olen menettänyt hetkellisesti uskon Kalastajan vaimon kirjan sopivuudesta minulle. Lisäksi tajusin, että en oikeastaan pitänyt niin paljoa tästä ruskeankirjavasta väristä, joten päätin sitten tehdä siitä villasukkia, joihin väri oli mielestäni loistava. No, huopuvasta 100 % villalangasta ei tule kovin kestäviä sukkia ellei niitä huovuta, joten ajattelin kokeilla huovuttaa sukat pesukoneessa. Tällä kertaa tavallisesta poiketen hälytyskellot alkoivat soida hyvissä ajoin, kun mietin, miten pystyisin arvioimaan kutistumisvaraa huovutuksessa, joten päätin hakea suoraan Novita Knitsistä ohjeen ja noudattaa tiukasti sitä. Löysin kevyesti huovutettavien Hailuoto-sukkien ohjeen, mutta ohje ei ollut netissä ilmaisena, vaan minun olisi pitänyt tilata Novitan Sukkalehti vuodelta 2015. No, eipä paljoa kiinnostunut tilata koko lehteä yhtien sukkien takia, ja silloin muistin, että olen joskus selaillut jotain Novitan sukkalehteä mummon luona, joten soitin mummolle. Mummolla oli onneksi lehti tallessa ja digiseniorina hän otti kuvan ohjeesta ja lähetti sen minulle sähköpostiin. Jesssss!

Olin ajatellut tehdä kahdet miesten sukat, toiset läksijäislahjaksi ystävälleni, joka oli muuttamassa Ruotsiin, ja toiset perhetutulle, joka on ollut tukena monissa elämän vaiheissa. Ajattelin neuloa molemmat samalla kertaa ja huovuttaa ne sitten kerralla. Neulominen sujui ongelmitta, olen kuitenkin tehnyt lukemattomia sukkia elämäni aikana, lähinnä tarvitsin ohjeesta tukea vain kokoa ja kutistumisvaraa ajatellen. Läksijäissukkien oli määrä olla valmis torstai-iltaan mennessä, mutta en ehtinyt saada toisia sukkapareja valmiiksi yhteishuovukseen, joten huovutin ensimmäiset valmiit parit torstaina. Ohjeessa neuvottiin huovuttamaan sukat tavallisella 40 °C:n kirjopesuohjelmalla ja tavallisella pyykinpesuaineella parin pyyhkeen kera. Pyykinpesukoneen ei kuitenkaan tulisi olla liian täysi. Sukkiin oli piti laittaa pakastepussi tasona, jottei sukat huovu toisiinsa kiinni. Minä latasin koneen puolilleen pyykkiä ja laitoin sukkaan vähän tavallista pienemmän muovipussit, koska miesten sukat olivat niin isot, ettei yhdistä pakastepusseista olisi ollut täyttämään koko sukkaa. Pyykinpesuaineeksi laiton Erisanin pyykinpesunestettä, jolla voi itse asiassa pestä villaa ja silkkiäkin tavallisen pyykin lisäksi eli huijasin vähän, mutta en uskaltanut laittaa tavallista pyykinpesupulveria. Laitoin koneen pyörimään ja aloin miettimään, millaiseen pakettiin sukat kääräisen.

Parisen tuntia myöhemmin kone on pessyt ja kaivelin tietenkin ensimmäisenä koneesta sukat ja järkytyksekseni huomasin, että sukat eivät olleet kevyesti huopuneet ja todella raskaasti ja tiiviisti!!

Tämän myötä sukat olivat tietenkin kutistuneet enemmän kuin oli tarkoitus eli miesten sukista tuli naisten sukat! Yritin venyttää sukkia pidemmiksi ja leveimmiksi, mutta sain ne venytettyä korkeintaan kokoon 38-39 eli en lähellekään miesten sukkia. Tässä pesukoneessa käynyt sukka verrattuna alkuperäiseen kokoon.

Ei ollut tämä kyllä yhtään hyvä juttu. Aloin paniikissa maanisesti neuloa keskeneräistä sukkaparia, niistä toinen sukka oli sentään valmis, mutta pari kierrosta neulottuani ja panikoituani tajusin, etten ehtisi millään saada niitä valmiiksi. Nopeimmillani olisin saanut ne ehkä tuntiin valmiiksi, sitten pari tuntia koneessa ja sitten joitakin tunteja kuivuessa. Kello alkoi näyttää jo kuitenkin vahvasti myöhäistä iltapäivää. Eli ei onnistu. Jouduin siis sanomaan ystävälleni, että lähetän lahjan hänelle uuteen kotiinsa, koska mokasin lahjan tekemisessä. Mutta oikeastaan vika ei kuitenkaan ollut minun (defenssit päälle) vaan joko a) pyykinpesukoneeni, tai b) ohjeen. Olin kylläkin lukenut joskus netistä, että huovuttaminen koneessa on vähän riskaabelia, koska jokainen kone on vähän erilainen, mutta koska olin päättänyt luottaa sokeasti ohjeeseen, en ottanut tätä huomioon. No, eipä sille mitään voi, pitää vain olla varovainen toisten sukkien kanssa.

Pari päivää myöhemmin tein valmiiksi toiset sukat ja ajattelin tällä kertaa tehdä huovutusta kevyemmällä ohjelmalla, joten valitsin kylmän villanpesuohjelman. Etenen siitä sitten raskaampiin ohjelmiin, mikäli tarve vaatii. Pesuaineeksi laitoin samaa Erisania. Luukku kiinni ja pyörimään. Villanpesuohjelma on lyhyempi kuin tavallinen, joten sain jännittää hermostuneena lyhyemmän ajan kuin tavallisella ohjelmalla. Ohjelman päätyttyä kaivoin taas ensimmäisenä sukat koneesta ja tällä kertaa huomasin, että villanpesuohjelma oli todellakin hellävarainen ja sukat eivät olleet huovuttuneet YHTÄÄN.

EI SIIS YHTÄÄN. Ne olivat yhtä ilmavan tuntuiset kuin vastaneulottuna! Toisaalta tämä oli todella hyvä uutinen koska pari viikkoa sitten sain valmiiksi Novita Joesta neulejakun ja en tiennyt, miten sen tulisin pesemään (silloin ajattelin, että varmaan liottamalla kylmässä vedessä kera jääpalojen ja vain odotan, että vesi haituu, ettei vaan tule liikaa mekaanista hankausta), mutta nyt tiedän, että voin sen hyvin pestä kylmällä villanpesuohjelmalla! Jotain hyvää siis tässä epäonnistumisessa. Kuivatin sukat ja yritin uudestaan.

Sitten kokeilin pikapesuohjelmaa. En tiennyt, miten lämmintä vesi on pikapesuohjelmassa, mutta ajattelin, että puolessa tunnissa kone tuskin ehtisi lämmittää vettä edes 40 °C:iksi. Ja puolessa tunnissa mekaanista hankausta ei tulisi kovin pitkän aikaan, joten tuskin ne kovin paljoa ehtisivät huovuttua. Latasin koneeseen myös muuta pyykkiä ja Erisania pesuaineeksi. Puolen tunnin jälkeen sukille ei taaskaan ollut tapahtunut yhtään mitään muutosta!

Ne olivat edelleen aivan samanlaiset kuin aikaisemmin. Annoin sukkien taas kuivua ja kokeilin uudestaan.

Seuraavana päivänä kokeilin 40 °C:lla villanpesuohjelmalla. Ajattelin, että lisään lämpötilaa ja katsotaan, mitä tapahtuu. Laitoin yhden neuleen mukaan, joka oli tosin puuvillaa, kun tuntuu turhalta pyörittää vain villasukkia koneessa. Erisania perään ja pyörimään. Mutta taas kun otin sukat pois koneesta, ne eivät olleet muuttuneet silminnähtävästi.

Ehkä ne tuntuivat vähän tiiviimmiltä, mutta kun vertasin sukan kokoa sulhaseni villasukkiin (hänen jalkansa on kokoa 43-44, sukan koon pitäisi olla 42), koko ei ollut muuttunut. Annoin taas kuivua ja pohdin, mitä tekisin seuraavaksi.

Tässä vaiheessa mietin vakavasti, että pitäisikö jättää tähän. Olin kuitenkin saanut sukat vähän tiivimmiksi. Tämän 40 °C:n villanpesuohjelman ja tavallisen pesuohjelman välissä ei ollut enää mitään välimuotoa, joten seuraava ohjelma olisi 30° C:n tavallinen pesuohjelma. Se olisi matalampi lämpötila kuin se, missä pilasin ensimmäiset sukat. Päätin pistää koneen vielä kerran pyörimään. Parin tunnin jälkeen lopputulos oli tämä:

Sukat olivat kutistuneet vielä pienemmiksi kuin 40 °C:isessa tavallisessa pesussa! Voi sitä kirosanojen määrää! Yritin taas venytellä sukkia, mutta se oli turhaa. Ei olisi sittenkään pitänyt pestä tavallisella pesuohjelmalla. Olisi pitänyt kokeilla 40 °C:n villapesuohjelmalla uudestaan. Se siitä. En enää ikinä yritä huovuttaa mitään pesukoneessa.

Note to myself:

Pesukoneella huovuttaessa mekaanisella hankauksella on enemmän huovutusvoimaa kuin lämpötilalla. Ainakin minun koneessani.

Muista kuunnella intuitiota huovutushommissa (ja elämässä), kyllä sydän sanoo, milloin pitää lopettaa!